Riku Hämäläinen, FT, on Helsingin yliopiston dosentti ja Taideyliopiston vieraileva tutkija, joka on erikoistunut Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen uskonto- ja kulttuuriperinteisiin ja tutkinut mm. karhurituaaleja ja kylpykulttuureita eri luonnonympäristöissä ja kulttuurikonteksteissa. Hän on kirjoittanut ja toimittanut 11 kirjaa ja julkaissut yli 40 tieteellistä artikkelia, joista monet liittyvät kulttuuri- ja uskontoekologisiin sekä museologisiin kysymyksiin. Hän on Suomen intiaaniyhdistyksen ja Pohjoisen Etnografian Seuran puheenjohtaja.

Kuva: Magnus Löfving

Emmi Itäranta on suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Itärannan esikoisromaani Teemestarin kirja ilmestyi vuonna 2012, ja hänen palkittuja romaanejaan on käännetty yli 20 kielelle. Teemestarin kirjaan perustuva elokuva Veden vartija saa ensi-iltansa syksyllä 2022.

Kuva: Liisa Takala

Olli Jalonen on Hämeenlinnassa asuva kirjailija. Häneltä on julkaistu vuonna 1978 ilmestyneen esikoisteoksen jälkeen yli 20 kirjaa, joista enin osa on romaaneja. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmia ja muita draamateoksia ja ohjannut niistä osan.

Kuva: Pekka Nieminen

Joku Iiris esittää kitaralla ja vanhanaikaisesti värisevällä äänellään mustaa huumoria tihkuvia lauluja, joiden antisankaritar rämpii syvällä itsesäälin ja hikisten suhteiden suossa, mutta säilyttää sielläkin ylpeytensä. Iiriksen musiikkia on kuvailtu mm. termein “huruiskelmä” ja “realityfolk”, artisti itse ei ota kantaa.

Kuva: Merita Berg

Matti Kettunen on esikoisteoksensa vuonna 1980 ilmestyneen Aavesoutaja -kertomuskokoelman jälkeen kirjoittanut parisenkymmentä teosta. Joukossa on niin kaunokirjallisia teoksia kuin tietokirjoja. Erityisesti maakunnan luonto, metsästys ja kalastus ovat olleet hänelle voimavaroina, niin ikään Pohjois-Karjalan salot ja vedet innostuksen lähteinä. Rakas harrastus lohensoutu Tenolla ja lukuisat tarinat Lapista saanevat jatkoa Tornionjoelle tehtyjen lohestusreissujen muodossa.

Anni Kytömäki on hämeenkyröläinen kirjailija, jonka teoksissa päähenkilöitä ovat ihmisten lisäksi myös metsät, vesistöt ja luonnonvaraiset eliölajit – esimerkiksi paikkaansa vaihtavat järvet ja jokihelmisimpukat. Kytömäen uusin romaani Margarita voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020.

Kuva: Liisa Valonen 

Otto Latva on kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan erikoistunut historioitsija ja monilajisen historian dosentti. Hän on tutkinut laajasti uudenajan alun sekä 1800- ja 1900-luvun yhteiskuntia ja kulttuuria. Latva on perehtynyt tutkimuksissaan erityisesti ihmisten ja eläinten jaettuun menneisyyteen, merellisen ympäristön ja biodiversiteetin hahmottamiseen pitkällä aikavälillä sekä ihmisen merisuhteen kulttuurisiin ulottuvuuksiin.

Kirsi Laurén on luontosuhteiden moninaisuuksista ja muutoksista kiinnostunut kulttuurin- ja perinteentutkija. Hänen johtamassaan monitieteisessä Suotrendi-tutkimushankkeessa (2020–2023, Koneen Säätiö) perehdytään soiden epäkonventionaalisiin käyttömuotoihin 2000-luvulla.

Hanna Meretoja on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut mm. veden kulttuurisia merkityksiä, kirjallisuuden filosofisia kytköksiä, elämän ja kertomusten suhdetta sekä trauman ja sairauden tarinallistamista. Hänen tieteellisiä pääteoksiaan ovat The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (2018, Oxford University Press) ja The Narrative Turn in Fiction and Theory (2014, Palgrave Macmillan). Hänen esikoisromaaninsa Elotulet (WSOY, 2022) käsittelee merta, rakkautta ja kuoleman läheisyyttä, joka sytyttää elämisen vimman. Se sijoittuu Turun saaristoon, muinaistulien yöhön, ja sen virtaava kerronta kuljettaa läpi olemassaolon järkkymisestä kumpuavan hädän.

Kuva: Jussi Vierimaa

Auli Särkiö on helsinkiläinen runoilija ja klassiseen musiikkiin erikoistunut kirjoittaja, jonka työssä limittyvät mm. kriitikon, kääntäjän ja esiintyjän roolit. Hänen kolmas runoteoksensa Vedenpeitto (Poesia, 2019) oli ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon saajaksi sekä palkittiin Silja Hiidenheimon muistostipendillä.”

Kuva: Maarit Kytöharju

Jouni Taskinen on akvaattisen parasitologian professori Jyväskylän yliopistosta, bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. Hän on myös Konneveden tutkimusaseman johtaja. Hän on työskennellyt väitöksensä jälkeen Albertan, Kuopion, Joensuun ja Itä-Suomen yliopistossa sekä Sveitsin liittovaltion teknisessä korkeakoulussa. Taskisen tutkimustyö on kohdistunut vesieliöiden loisiin ja tauteihin. Kalojen kiduksilla loisivat simpukoiden toukat ovat johdattaneet hänet tutkimaan järvi- ja jokisimpukoita, jotka ovat suodattajia ja tehokkaita veden puhdistajia, mutta maailmanlaajuisesti uhanalaisin yksittäinen eläinryhmä. Kotoinen esimerkki on jokihelmisimpukka eli raakku, yli 200-vuotiaaksi elävä laji, jonka lukumäärät hupenevat kautta Suomen. Taskinen vetää kansainvälistä LIFE Revives -hanketta, jossa kunnostetaan raakkukantoja ja niiden pakollisten kalaisäntien, lohen ja taimenen, elinympäristöjä.

Maarit Verronen on helsinkiläinen kirjailija, joka on kirjoittanut romaaneja, novellikokoelmia, kuunnelmia ja tietokirjoja. Hänen uusin teoksensa on keväällä 2022 ilmestyvä romaani Orionin vyö ja viimeisin tietokirja kesäkuussa 2021 ilmestynyt Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä. Hän on saanut erilaisia kirjallisuuspalkintoja ja -ehdokkuuksia, viimeisimpänä Kuntatekniikan saavutus -kunniamaininnan liikenneympyräkirjasta. Maarit Verronen on harrastanut kumikanoottimelontaa vuodesta 2006.

Kuva: Ari Haimi