Esiintyjät

Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija, joka työskentelee myös teatterin, tv:n ja kuvataiteen parissa. Lisäksi hän tekee kolumneja, Syndikaatti-podcastia sekä vapaaehtoistöitä eläinten turvakodissa. Hänen kuudes romaaninsa, Mikään ei todella katoa (2023), joka käsittelee ihmisten ja muiden eläinten suhteita, oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Gustafsson tunnetaan myös pitkäaikaisesta yhteistyöstään kuvataiteilija Terike Haapojan kanssa. 

Kuva: Ville Malja

Daniil Kozlov (s. 1991), taiteilijanimeltään Susinukke Kosola, on pietarilaissyntyinen, Turussa asuva kirjoittaja ja kirjallisuusalan sekatyöläinen. Häneltä on julkaistu kolme runokirjaa ja sekä esseistiikkaa, runoutta ja säeromaanimuotoa yhdistävä genrehybridi. Teokset ovat saaneet kriitikoiden suitsutusta, palkintoja ja ehdokkuuksia. Vuodesta 2020 eteenpäin Kosola on muun toiminnan ohessa julkaissut 3D-tulostettuja esinerunoja ja videoesseitä.

Hänet tunnetaan myös runouteen ja yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen keskittyvän Kolera-kollektiivi -nimisen kustantamon perustajana, lavarunoilijana sekä kansallisen Runografi-hankkeen ideoijana ja vetäjänä. Taiteellisen työskentelyn lisäksi hän toimii lyriikan kirjoittamisen opettajana Turun yliopistossa ja työskentelee aktiivisesti alueensa kirjallisella kentällä. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin Kirjailijaliiton Eeva-Liisa Manner -palkinto työstään runouden kentällä.

Kuva: Aleks Talve

Anne-Mari Lemmetyinen, FM, on Joensuussa asuva kirjailija ja kuvataiteilija. Hän on julkaissut vuonna 2022 esikoisromaaninsa Toiveiden ja huokausten talot. Historiallinen romaani sijoittuu Pohjois-Karjalaan, ja keskeisenä tapahtumapaikkana on Kontioniemen keuhkotautiparantola.

Esikoisteos ja Parantola-taidenäyttely valittiin Pohjois-Karjalan kulttuuriteko –palkintoehdokkaaksi tänä vuonna. Lemmetyinen aloitti kuluvana vuonna Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrissa varapuheenjohtajana. Hän haaveilee runoteoksen kirjoittamisesta ja taiteilijanimestä. 

Kuva: Anne-Mari Lemmetyinen

Olen kirjailija-käsikirjoittaja ja kirjallisuuden- ja historiantutkija FT Kirsti Manninen Mäntsälästä. Olen vuosikymmenten mittaan perehtynyt muun muassa naisten historiaan ja kartanokulttuuriin. Monet lukijat tuntevat minut nimellä Enni Mustonen. 

Kuva: Jonne Räsänen/Otava

Karri Miettinen, taiteilijanimeltään Paleface, on suomalainen rap-artisti ja englantilaisen filologian opiskelija. Hän asuu nykyään Helsingissä BMG-Finland on julkaissut Palefacen kolme ensimmäistä studiolevyä, ja neljännestä albumista eteenpäin XO Records. Paleface kuuluu ryhmiin Q-Continuum presents: this is Marienhof, Fat Beat Sound System ja Conscious Youths.

Hän esiintyy myös osana englantilaiskitaristi Jason Carterin Acoustic Journey -yhtyettä. Muusikon uran ohella Paleface on lisäksi suomentanut muun muassa Curtis Hansonin elokuvan 8 mile sekä kirjallisuutta, muun muassa Saul Williamsia ja A.J. Albanyä.

Kuva: Joni Sarkki

FT Johanna Mäkelä on ruokakulttuurin professori Helsingin yliopistossa. Hän on ruoka- ja kulutustutkimukseen erikoistunut sosiologi, joka on tutkinut mm. aterioita, syömisen tyylejä ja käytäntöjä, ruokakulttuurin muutoksia ja tulevaisuutta, kestävää ruokavaliota, ruokakasvatusta ja ruokatajua. Mäkelälle ruoka ja syöminen tarjoavat näkymän moniin aikamme ajankohtaisiin kysymyksiin ja keskusteluihin.

FT Laura Nissin on antiikintutkija Tampereen yliopiston Trivium-tutkimuskeskuksessa. Nissin on erikoistunut antiikin sosiaalihistoriaan ja etenkin antiikinaikaiseen asumiseen, jota hän tutkii niin kirjallisten lähteiden kuin arkeologisenkin aineiston kautta. Nissinin väitöskirja käsitteli antiikin roomalaisia nukkumiskäytäntöjä ja viimeaikaisissa tutkimushankkeissaan hän on tarkastellut roomalaistalojen tilankäyttöä aistihistorian näkökulmasta.

FT, YTT Jopi Nyman on Itä-Suomen yliopiston englannin kielen ja kulttuurin professori, jonka tutkimukset ovat tarkastelleet laaja-alaisesti kirjallisuuden ja kulttuurisen identiteetin kysymyksiä brittiläisessä, yhdysvaltalaisessa ja jälkikoloniaalisessa kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa.

Ruoan ja syömisen tematiikka on ollut yksi hänen kiinnostuksensa kohteista. Hänen tämänhetkiset tutkimuksensa kohdistuvat humanistiseen rajatutkimukseen, kulttuurien kohtaamiseen kirjallisuudessa sekä ihmisen ja eläimen suhteeseen.

Hän on kirjoittanut ja toimittanut 27 tieteellistä teosta, joista viimeisin on yhteismonografia Engagements with Hybridity in Literature: An Introduction (Routledge 2024; yhdessä Joel Kuortin ja Mehdi Ghasemin kanssa). Hän toimii kansainvälisen MESEA: The Society for Multi-Ethnic Studies -järjestön puheenjohtajana.

Leena Parkkinen on palkittu kirjailija, joka on kiinnostunut ruoasta sekä syöjänä että kirjoittamisen välineenä. Hänen historiaa ja monisyisiä ihmissuhteita upeasti käsittelevät romaaninsa ovat keränneet ylistystä niin lukijoilta kuin kriitikoilta. Parkkinen on julkaissut sekä aikuisten romaaneja että lastenkirjoja. Hänen kirjojaan on julkaistu 12 maassa.

Kuva: Otava

Pohjois-Karjalan kansanteatteri Pokka on huhtikuussa 2019 perustettu esittävän ja soveltavan taiteen osuuskunta ja esittävän taiteen kollektiivi. Pokka tuottaa teatteria, tapahtumia, esitystaidetta, hankkeita ja koulutuksia Itä-Suomen alueella.

Osuuskunnan jäsenten ammattitaidon ja kiinnostuksen kohteiden ytimessä ovat osallisuus, yhteisöllisyys, saavutettavuus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, taiteidenvälisyys sekä yhteistyö muiden alojen kanssa.

Runon Ystävät ry on joensuulainen runojen esittämiseen keskittynyt esiintyjäryhmä, joka on toiminut eri kokoonpanoissa jo 26 vuoden ajan.

Ryhmän vakiintunein toimintamuoto on Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa useamman kerran vuodessa pidettävä RunoApaja, johon tekstejä kootaan aina eri teeman ympäriltä.

Ryhmän jäsenet esiintyvät myös erilaisissa tilaisuuksissa ja järjestävät omia lausuntailtoja. Runon ystävät on Suomen Lausujainliiton yhteisöjäsen.

KuT Jyrki Siukonen on kuvataiteilija ja vapaa tutkija. Taiteellisen työnsä ohella Siukonen on julkaissut toistakymmentä kirjaa taidehistorian ja kulttuurihistorian aloilta, aiheina muun muassa maapallon ulkopuolisen elämän historia, työkalujen filosofia, Suomen ensimmäinen julkinen veistos, venäläinen avantgarde sekä taiteilija Kalervo Palsan elämä. Hän on saanut kirjoistaan Lauri Jäntin säätiön palkinnon ja Suomen Taiteilijaseuran Edvard Richter -palkinnon.

Sami Tissari on Joensuussa asuva emeritus -metsätyöläinen, jonka esikoisromaani Krysa oli vuoden 2022 Finlandia-palkintoehdokkaana. Kirjallisuuden tilasta hän sanoo, että asiat voisivat olla huonomminkin. Riippuu siitä, mihin vertaa.

Kuva: Jyri Keronen

FT Annamari Vänskä työskentelee Aalto-yliopistossa muotoilukulttuurien vanhempana yliopistonlehtorina. Hän on julkaissut laajasti kulttuurin medioitumisesta, digitalisoitumisesta ja dataistumisesta, muodista ja luovasta työstä.

Vänskä johtaa tällä hetkellä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta luovan työn digitalisaatiosta osana konsortiota IDA – Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (2019–2025).

Vänskällä on myös laaja kokemus näyttelyiden kuratoinnista. Hänen viimeisin näyttelynsä Intiimin kosketus Helsingin Designmuseossa (2021–2022) tarkasteli muodin uudenlaista politisoitumista ja digitalisoitumisen tuomaa murrosta suomalaisen nykymuodin näkökulmasta.

Kuva: Merja Yeung