Kai Ekholm, professori, on toiminut Kansalliskirjaston johtajana vuodesta 2001 ja ollut mukana kymmenissä teoksissa. Hän on itse kirjoittanut kaksi kirjaa, joita hän kutsuu sosiaalisiksi rikosromaaneiksi: Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava ja Tähtisilmä. Ekholm kirjoitti Jukka Parkkisen kanssa teoksen Pidättekö dekkareista ja oli Orivedellä perustamassa 1984 Suomen dekkariseuraa.

Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija ja elokuvantekijä, jonka teoksia on käännetty yli kymmenelle kielelle. Hirvosen uusin romaani Kun aika loppuu ilmestyi keväällä 2015.

Jukka Kemppinen on suomalainen professori, dosentti, filosofian tohtori, varatuomari, kirjailija ja suomentaja. Hän on kirjoittanut kuusi runokirjaa, esseitä, artikkeleita, tietokirjoja, romaanin, arvosteluja etenkin kirjallisuudesta ja musiikista sekä kolumneja. Hän on kääntänyt runsaasti kirjallisuutta kymmenestä eri kielestä ja tehnyt radio-ohjelmia. Kemppisen blogi kerää päivittäin yli tuhat lukijaa.

Ville Kivimäki, FT, toimii tutkijatohtorina yhteiskunnan historian huippuyksikössä Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä sodanjälkeistä aikaa Suomessa. Kivimäen kirja Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 sai vuoden 2013 Tieto-Finlandia ja Vuoden historiateos -palkinnot. Hän valmistui filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2002.

Satu Lidman on historioitsija ja väkivaltatutkija. Hän on kiinnostunut sukupuolen ja vallan jännitteistä. Hänen tutkimusaiheitaan ovat erityisesti lähisuhdeväkivaltaan liittyvät asenteet sekä kulttuuriset ja oikeudelliset rakenteet, joiden pitkä historia vaikuttaa myös nykypäivässä. Lidmanin viimeisin kirja on Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia.

Marja-Leena Mikkola on kirjoittanut novelleja, romaaneja, dokumentteja, lastenkirjallisuutta, laululyriikkaa, elokuva- ja tv-käsikirjoituksia, suomentanut englannin- ja venäjänkielistä runoutta sekä englannin- ja italiankielistä proosa- ja näytelmäkirjallisuutta ynnä julkaissut arvosteluja, esseitä ja reportaaseja vuosikymmeniä kestäneen kirjailijantyöni aikana.

Harri Nykänen on suomalainen rikoskirjailija, kustantaja ja toimittaja, jonka kirjojen hahmoista tunnetuin on Raid. Hän työskenteli 20 vuotta rikostoimittajana Helsingin Sanomissa ja erosi lehdestä vuonna 2001 Matti Ahde -kohun seurauksena. Nykänen on kirjoittanut kolmisenkymmentä kirjaa, joista suurin osa on rikosromaaneja sekä muun muassa rikostoimittaja-ajasta kertovat muistelmat nimeltä Likainen Harri. Hän on CrimeTime kirjailijaosuuskunnan perustajajäsen ja Pulitzer Oy:n toinen omistaja.

Voitto Ruohonen, FT, YTM , on sosiologisen kirjallisuudentutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja sanomalehti Iitinseudun päätoimittaja. Hän on julkaissut teoksia ja artikkeleita kirjallisuuden-, kulttuurin- ja viestinnän tutkimuksen aloilta ja syventynyt erityisesti rikoskirjallisuuteen. Ruohosen uusin julkaisu on tänä vuonna ilmestynyt, yhdessä Paula Arvaksen kanssa kirjoitettu 400-sivuinen rikoskirjallisuuden kehitystä tarkasteleva Alussa oli murha. Johtolankoja rikoskirjallisuuteen -teos.

Taisto Reimaluoto näyttelee, ohjaa, dramatisoi sekä lavastaa. Hän hallitsee myös elokuvatyöskentelyn, kuunnelmien teon ja laulamisen. Reimaluoto on työskennellyt näyttämötaiteen parissa vuodesta 1984.

Antu Sorainen on akatemiatutkija ja dosentti Helsingin yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppiaineessa ja erikoistunut tarkastelemaan queer-elämää Suomessa rikosoikeuden kautta. Hänen väitöskirjansa Uskonsisaria ja talontyttäriäpureutui vaiettuun suomalaiseen rikoshistoriaan eli lesbo-oikeudenkäynteihin sotien jälkeisessä Itä-Suomessa. Sorainen on tutkinut myös rikoslain seksuaalikäsityksiä, siveellisyyden historiaa, pedofiilin politiikkaa ja perintöjärjestelyjä seksuaalisesti marginalisoiduissa ryhmissä.

Hannu Vuorio, HuK, opiskeli 1960-luvun alussa kirjallisuutta, taidehistoriaa, suomenkieltä ja sosiologiaa Helsingin yliopistossa. Hän toimi 1960-luvulla toimittajana ja kirjallisuuskriitikkona, kirjoitti runoja antologioihin ja käsikirjoituksia radio- ja tv-teattereille. Vuorio siirtyi 1960-luvun lopulla kahdeksi vuosikymmeneksi työväenliikkeen järjestötehtäviin, mutta alkoi kirjoittaa taas 1990-luvun alussa. Hän on julkaissut kaksi romaania ja 10 dekkaria. Vuorion aihepiiriin ovat kuuluneet huumeet, prostituutio, rasismi ja äärioikeistolaisuus.