Valo kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa 13.–16.9.2023
Joensuun kirjallisuustapahtuman vuoden 2023 teemasana on Valo. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä, jonka lähteinä voivat olla Aurinko, tähdet ja tulenliekit – tai ihmisen loppumaton mielikuvitus. Valo on arjen välttämättömyys, mutta kulttuurisessa merkityksenannossa se saa vertauskuvallisia ulottuvuuksia.
Valon välttämättömyys arjessa liittyy siihen, että valo on elämänlähde siinä missä vesikin. Kasvien kasvamiseen ja maailman eläimistön ruokkimiseen tarvitaan auringon valoa ja lämpöä. Valon välttämättömyys on erityisen selvää pohjoisessa, jossa nautimme vuodenaikojen dramaattisesta vaihtelusta tai taistelemme kaamosmasennusta vastaan kirkasvalolampuin ja etelänmatkoin. Se että näemme värejä, perustuu valon eri aallonpituuksiin.
Valon välttämättömyyden vuoksi se assosioituu usein positiivisiin asioihin. Uskonnollisissa diskursseissa valo on toiminut metaforana jumalan ilmestymiselle tai pääsylle tuonpuoleiseen. 1700-luvulta käynnistyneen valistuksen projektin taustalla on ajatus tiedon valosta, jonka tulisi jakautua mahdollisimman tasapuolisesti kaikille. Myytti Prometheuksesta, joka antoi ihmiselle tulen, on nähty usein kertomuksena tiedon valosta. Kaunokirjallisuudessa majakat ovat saaneet edustaa toivoa ja suunnan löytymistä elämän myrskyävällä merellä. Nykyisessä epävakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa valoon liittyvät toivon assosiaatiot näkyvät esimerkiksi kynttilämielenosoituksista rauhan ja tasa-arvon puolesta.
Toisaalta valoon liittyy läheisesti myös pimeä. Kreikkalaisen mytologian Ikaroksen siivet sulivat, kun hän lensi liian lähelle Aurinkoa. Valistuksen tietoon, sivistykseen ja hyötyyn liittyvän projektin ylevät tavoitteet ovat kääntyneet maailmanhistoriassa liian usein vastakohdakseen: toisten kansojen kielen ja kulttuurin tukahduttamiseen, luonnon riistämiseen ja kulutushysteriaan. Kaupunkien valosaaste rasittaa ihmisen aisteja yhtä paljon kuin melu, joten hiljaisuusmatkailun rinnalle kaivataan myös pimeysmatkailua.
Joensuun kirjallisuustapahtumassa kysymme tieteen ja taiteen keinoin, mitä valo on. Voiko olla valoa, johon ei liity varjoa? Ja onko pimeys yhtä tärkeää kuin valo? Taiteissa valo nostaa esiin yksityiskohtia, tuottaa rajoja, korostaa värien kirjoa ja voi antaa lupauksen toivosta.