Maku kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa 12.–14.9.2024

Jokainen tapahtumavuosi on pohjautunut yhteen teemaan. Vuonna 2024 Joensuun kirjallisuustapahtuman teemasana on maku. Maku on yksi viidestä perusaistista siinä missä näkö, kuulo, tunto ja hajukin. Maistaessamme puolukan kirpeyden tai meriveden suolaisuuden voimme samalla päästä matkalle vieraisiin kulttuureihin tai lapsuuden muistoihin. On sanottu, ettei makuasioista kannata kiistellä. Mutta keskustella kannattaa!

Monille ensimmäinen makuun liittyvä mielikuva on ruoka: kirjallisuudessa ja taiteessa on mahdollista tehdä makumatkoja ympäri maailmaa. Maailmankirjallisuuden tunnetuimpia ruokahetkiä lienevät Enid Blytonin Viisikon eväsretket, Marcel Proustin Madeleine-leivos ja renessanssikirjailija Francois Rabelais’n kuvaaman Gargantua-jättiläisen kinkkuja ja makkaroita notkuvat pitopöydät. Ruokaan liittyy niin kirjallisuudessa kuin kuvataiteessakin monenlaista symboliikkaa: sen avulla on kuvattu yltäkylläisyyttä, mutta myös ihmiselon katoavaisuutta. Maku on aina esteettinen ja moniaistinen kokemus: Michelin-ravintolan annoksessa ulkonäkö on vähintään yhtä tärkeää kuin maku. Ruoalla leikittelevää nykytaidetta ei kuitenkaan aina kannata mennä maistamaan, vaan antaa sen vaikuttaa muiden aistien kautta.

Mausta puhumme myös silloin kun kuvaamme mieltymyksiämme. Tällöin maku liittyy esteettisiin arvostelmiin ja sosiaalisiin hierarkioihin. Makua voidaan luonnehtia hyväksi ja huonoksi, kalliiksi tai halvaksi. Kysymykset siitä, mikä milloinkin edustaa hyvää ja mikä huonoa makua ovat kirjallisuudessa ja taiteessa monella tavalla keskeisiä. Kirjallisuuskriitikko ja kustannustoimittaja joutuvat koko ajan arvioimaan, edustaako jokin teksti hyvää kirjallisuutta ja millä ehdoilla. Samalla he muokkaavat taiteen kirjoittamattomia esteettisiä sääntöjä. Humoristi tai pilapiirtäjä voi joutua kysymään, onko edelleen
olemassa aihepiirejä, joilla ei voi pilailla?

Hyvän ja huonon maun rajoilla on myös yhteiskunnallista merkitystä. Ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu esitti, että oikeanlainen maku on valtaa. Hänen mukaansa luokkaeroja pidetään yllä maun avulla. Joku saattaa pitää esimerkiksi tosi-tv:n katselua rahvaanomaisena ja oopperassa käyntiä sivistyneenä toimintana. Jos mielii ”parempiin piireihin”, on siis oltava harrastusten kanssa tarkkana. Se, mitä pidetään hyvänä makuna, on myös vaihdellut eri aikoina ja eri kulttuureissa, joten kirjallisuudesta löytyy paljon esimerkkejä makuun liittyvistä eronteoista. Joensuun kirjallisuustapahtumassa makuasioita pohditaan kolme päivää.