Bakussa, Azerbaidzhanissa syntynyt Kemal Achourbekov on tehnyt mittavan kansainvälisen uran monipuolisena pianistina. Erityisen laajan ohjelmiston omaava Achourbekov on soittanut niin Kalinka-yhtyeessä ja solistina Saksassa, Hollannissa, Sveitsissä, Virossa, Liettuassa ja Pohjoismaissa kuin entisen Neuvostoliiton armeijan esiintyjäryhmässä.

Suomessa hän on tunnettu pianisti monilla musiikkifestivaaleilla. Achourbekov on toiminut opettajana ja säestäjänä pohjoiskarjalaisissa musiikkioppilaitoksissa.

Sari Airola on kuvakirjailija, kuvittaja ja pedagogi. Hän on kuvittanut lukuisia kuvakirjoja monen kirjailijan teksteihin; Eppu Nuotio, Sanna Isto, Maami Snellman, Annastiina Storm. Omia kuvakirjoja hän on kirjoittanut kahdeksan. Airolan teoksia on palkittu kansainvälisesti, viimeksi maailman suurimmilla lastenkirjamessuilla Kuvitusnäyttelyn finalistina Bolognassa, aikaisemmin IBBYn kunnialistalla, 3 x 3 Magazinen (New York) kuvakirjakilpailussa. Ja kotimaassa Vuoden kauneimpien kirjojen kilpailussa ja Postin joulumerkkikilpailussa. Kuvakirja on lukutaidon sisäänheittäjätuote, eli tärkein osanen lukutaidon kehittymisessä. Sen mahdollisuudet kulttuurin moninaisuuden esiintuojana ja kommunikaatiokanavana ovat myös sydäntä lähellä. Monet Airolan kirjojen teemat ovatkin käsitelleet kielen kehitystä ja kommunikaatiota, monikulttuurisuutta ja ystävyyttä.
Lähestymistapana lämminhenkinen ja empaattinen satumaailma.

Liisa Akimof on kertonut, että uusia biisejä putoilee hänen päähänsä 
odottamatta ja pyytämättä. Niitä kuullaan Lissun soolokeikoilla, sekä 
myöskin Liisa Akimof & Yökerho -yhtyeen uudella ”Miten asiat oikeesti 
on?” -albumilla, joka ilmestyi 30.1.2026.

Uusi albumi liikkuu temaattisesti tavaroiden ja roinan maailmassa 
jääkaudelta nykyaikaan. Erikoiskahvit, sähkösaunat ja proteiini taipuvat 
poplyriikaksi, rakennusvalvontaa unohtamatta. Musiikillisesti albumi on 
häpeämätön sekoitus rokkia, diskoa ja jazzia.

Soolokeikoilla luvassa aina myös valikoituja vanhempia bravuureita, 
kuten tietysti ”Kevät”.

Kuva: Marjo Tynkkynen

Anna-Riikka Carlson on kokenut kirja-alan ammattilainen, joka on toiminut muun muassa WSOY:n kotimaisen kirjallisuuden kustantajana. Nykyään hän on täysipäiväinen Eeva Kilven kirjallisen perinnön vaalija.

Monika Fagerholm on suomenruotsalainen kirjailija, joka asuu Raaseporissa,
maaseudulla miehensä Hildingin ja kahden Maine Coon -kissan, Lurjuksen ja Zeuksen kanssa. Hänen esikoisteoksensa Sham ilmestyi 1986. Usealle kielelle käännetty läpimurtoromaani Ihanat naiset rannalla (Underbara kvinnor vid vatten) ilmestyi vuonna 1994. Näiden jälkeen hän on kirjoittanut romaanit Diiva (1998), Amerikkalainen tyttö (2004), Säihkenäyttämö (2009), Lola ylösalaisin (2012), Kuka tappoi bambin (2019), sekä Eristystila / Kapinoivia naisia (2025) sekä tehnyt Meri-nimisen lyyrisen esseen ruotsalaisen dokumentaristin Martin Johnsonin kanssa. Fagerholm on palkittu lukuisilla palkinnoilla kuten August-palkinnolla (2005), Ruotsin akatemian Pohjoismaisella palkinnolla (2016), Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnolla (2020) sekä Finlandia-palkinnolla (2025), ja Runeberg-palkinnolla kaksi kertaa vuonna (1995) ja (2026). Kirjoittamisen ohella hän
mentoroi kirjailijoita ja kirjoittajia Suomessa ja Ruotsissa sekä ylläpitää Monika Fagerholmin salainen kirjoituskoulu -nimistä kirjoituskoulua.

Kuva: Niklas Sandström

Niina Holopainen on joensuulainen kirjailija, joka nauttii hitaista aamuista ja itsensä haastamisesta uusissa kirjallisissa projekteissa. Holopaiselta on julkaistu tähän mennessä kaksi romaania: Sinusta (Kirjokansi, 2023) ja Anita (Reuna, 2024), ja yksi runokokoelma: Joki virtaa vasten virtaansa (Reuna, 2025)

J. K. Ihalainen on hypnopoliitikko, runoilija, suomentaja, kustantaja ja kirjanpainaja, joka on julkaissut yli 50 teosta runoja ja tietokirjoja, sekä lukuisia suomennoksia, kuten Paul Bowles, Gary Snyder, John Cage ja Patti Smith. Hän pyörittää kustantamoa Palladium Kirjat, jolla on oma Siuronkosken voimalla toimiva kirjapaino. Annikin Runofestivaalin taiteellinen johtaja vuodesta 2003. Ihalainen sai Eino Leino palkinnon vuonna 2010 ja Kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 2023.

Kuva: Teppo S. Moilanen

Jyrki Korpua (FT) on tutkija, tietokirjailija, kirjallisuuden yliopistonlehtori (ma) Oulun
yliopistossa ja kirjoittamisen opettaja Turun yliopistossa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2015 J. R. R. Tolkienin fantasian mytopoetiikasta ja on Suomen ensimmäinen spekulatiivisen fiktion dosentti.  Korpua on julkaissut lukuisia kirjoja sekä tieteellisiä artikkeleita fantasiasta, tieteisfiktiosta, kauhusta, myyteistä, lasten- ja nuortenkirjallisuudesta sekä laaja-alaisesti spekulatiivisesta fiktiosta kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiossa ja peleissä. Hänen suosikkiaiheitaan ovat spekuloiminen mielikuvituksesta, Tolkienista, utopioista ja dystopioista, Raamatusta, Kalevalasta ja Platonin dialogeista. Korpuan keskeisimmät teokset ovat Tolkien and the Kalevala (2024, käänt. Sonja Virta), Tolkien ja Kalevala (2022), The Mythopoeic Code of Tolkien: A Christian Platonic Reading of the Legendarium (2021) sekä Alussa oli Sana: Raamattu ja kirjallisuus (2016).

Kuva: Studio Ollila

Vehka Kurjenmiekka on kirjailija, kulttuurivaikuttaja ja pappi. Hän on kirjoittanut muun muassa grimhyggeä, lempeää traumafiktiota ja lyyristä fantasiaa. Kurjenmiekka on ollut yksi Legendoja & lohikäärmeitä -roolipelin pääsuunnittelijoista. Hän on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa.

Minna-Maarit Kytöviita (FT) on kasvitieteen lehtori Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Kytöviidan tutkimus keskittyy kasvien ja muiden eliöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Tutkimuksissaan Kytöviita on selvittänyt kysymyksiä kuten ’Miten sienijuuriverkostot muuttavat kasvien välisiä suhteita?’ ’Miten kasvin sukupuoli vaikuttaa pölyttäjähyönteisten mielenkiintoon?’ ’Millaisia suhteita kasveilla on mikrobien kanssa vaikeissa elämäntilanteissa?’ Kytöviita on tutkinut kasveja laboratoriossa ja maastossa sekä lyhytkestoisissa kokeissa (viikkoja) että pitkien maastokokeiden (vuosikymmeniä) avulla. 

Antti Lahelma (FT) on arkeologian yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut pohjoisen Fennoskandian esihistoriaan, esihistorialliseen kalliotaiteeseen ja Lähi-idän arkeologiaan. Lahelma on johtanut merkittäviä kaivaushankkeita Jordaniassa ja tutkinut myös antiikin kreikkalais-roomalaisia traditioita. Hänen viimeaikaisiin teoksiinsa (kirjoitettu yhdessä prof. Vesa-Pekka Hervan kanssa) lukeutuvat sivilisaation outoja syvärakenteita käsittelevä Weirding Civilization: The Strange Foundations of the Modern World (2025) ja pohjoisten alueiden maailmankuvan pitkiä jatkumoita käsittelevä Myyttinen pohjola: matka elävien ja elottomien olentojen maailmaan (2026).

Regina Launivuo on joensuulainen lauluntekijä, näyttelijä ja kirjoittaja, jonka teksteissä rakkaus, kaipaus, ero, yksinäisyys ja toivo kulkevat rinnakkain. Hänen runonsa ovat tunnistettavia, paljaita ja hengittäviä – ne liikkuvat intiimeistä arjen hetkistä suuriin eksistentiaalisiin kysymyksiin: mitä ihmiselle tapahtuu ilman kosketusta, ilman nähdyksi tulemista, ilman rakkautta.

Launivuon teksteissä herkkyys ei ole heikkous vaan tapa selviytyä. Runoissa sytytetään kynttilöitä pimeään, muistellaan menetettyä rakkautta, kannetaan syyllisyyttä ja etsitään silti valoa, yhteyttä ja uuden alun mahdollisuutta.

Runousaamiaisella Regina lukee runoja keskeneräisestä runokokoelmastaan, jossa sydän puhuu suoraan – joskus särkyen, joskus toivoen, mutta aina rehellisesti.

Kuva: Karoliina Gavrilov

Musta Muusa ( Katja Järstä ) on runoilija ja lausuntataiteilija, jonka runot laskeutuvat paperille kuin yllätyksenä, sovittuvat elämän edetessä eivätkä pidättele tunteita ilmaisussaan. 

Runot kertovat rakkaudesta, ihmisyydestä, löytämisestä, luopumisesta, syvistä tunteista ja toivosta. 

”Kirjoittaminen ja lausuminen ovat minulle tapa elää, hengittää ja jakaa elämää”. 

Kuva:  Karoliina Gavrilov

Arto Pippola on Joensuussa syntynyt runoilija. Häneltä on ilmestynyt kolme runokokoelmaa: Päin Petäjää (2017), Luonto kuvina (2019) ja Robotti, joka uskoi Jumalaan (2026). Arton runot käsittelevät luontoa ja ihmisen suhdetta siihen. Viimeisimmässä kokoelmassaan hän käsittelee uskon ja teknologian kohtaamista.

Seija Salminen on joensuulainen runoilija, jolta on ilmestynyt neljä runokokoelmaa ja pienoisromaani. Ammatiltaan hän on kirjaston informaatikko – nykyisin eläkkeellä. Seija on toiminut aiemmin myös Ukri ry:n aktiivijäsenenä.

Runon ystävät ry on joensuulainen lausunnan harrastajien yhdistys. Se on Suomen lausujainliiton yhteisöjäsen. 

Riko Saatsi on Lieksasta kotoisin oleva kirjailija ja teatteriohjaaja. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja ohjausta Teatterikorkeakoulussa. Hänen
esikoisteoksensa, novellikokoelma Hyviä aikomuksia julkaistiin vuonna 2021 ja
ensimmäinen romaani Yönistujat vuonna 2025. Yönistujat oli kaunokirjallisuuden
Finlandia-ehdokkaana ja voitti Karelia-kirjallisuuspalkinnon.

Kuva: Liisa Valonen

Kalevi Suopursu on tamperelaisen alakulttuurin monitaituri, joka tunnetaan Amuri-yhtyeestä, VHS-klubin telkkareista ja omaa nimeään kantavasta karaoke show’sta. Sointulassa Kalevi esittää runollisia laulujaan akustisella kitaralla.

Kuva: Iiris Tuononen

Tommi Tihtarinen on Joensuussa asuva runoilija ja teatterintekijä. Hänen teksteissään kiehtovan karheat ja rosoisen romanttiset jokapäiväisen elämän havainnot sekoittuvat alitajunnan unikuviin. Oma henkilöhistoria ja surrealistiset maisemat törmäävät ja kättelevät. Kaiken läpäisee pyrkimys syvempään ymmärtämisen kokemukseen.