Teeman esittely

Vuoden 2020 teeman esittely

Kysymys lapsen asemasta ja kokemuksista on aina ajankohtainen: jokaisella meillä on jonkin muistikuva siitä, mitä on olla lapsi. Lapsuutta 2020-luvun kynnyksellä määrittelee yhtäältä digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet. Toisaalta kuitenkin kokemus sodasta tai puutteen ja epätasa-arvon kokemuksista on edelleen monien lasten arkea. Jälleen kerran lapsuuttaan juuri nyt kokevalle sukupolvelle asetetaan myös melkoisia haasteita: ”pelastakaa tämä maailma, jonka me aikuiset olemme pilanneet.” Ja taatusti lapsuutta katsotaan 50 vuodenkin kuluttua nostalgisoiden taaksepäin.

Perjantain osuudessa, Lapsi kirjallisuudessa ja toisissa tieteissä, pohditaan lapsuutta kirjallisuudentutkimuksen, yhteiskuntatieteiden, kasvatuksen tutkimuksen ja historian tutkimuksen näkökulmasta. Puheenvuoroissa kysytään, millaisia ovat nykyisten lasten huolet, kokemukset ja ilonaiheet, mitä lapsuus oli menneinä vuosikymmeninä. Päivän aikana tartutaan niin ikään kysymykseen siitä, kuinka kirjallisuus ja taide ovat eri aikoina kuvanneet lapsuutta ja lapsen kokemusmaailmaa, sekä siihen mitä kaikkea kirjallisuuden maailma lapselle voi merkitä.

Lauantain kaunokirjallisuuspäivässä käsitellään lastenkirjallisuutta sekä kirjailijan että lapsen näkökulmasta. Huolta on herättänyt sekä lasten että aikuisten lukemisharrastuksen väheneminen. Pelätään, että digimaailma nielaisee lapsemme niin, että lukemisen ja kirjoittamisen taito heikkenee. Onko vanhemmilla, opettajilla, kirjastoväellä, lastenkirjailijoilla ja meillä kaikilla syytä olla huolissaan? Edellisten sukupolvien aikaan lastenkirjallisuus oli lähinnä opettavaista, kiltteyteen, ahkeruuteen ja tottelevaisuuteen kasvattavaa. Tuhmuudesta rangaistiin lapsen kannalta jopa pelottavasti esimerkiksi Jöröjukassa, Grimmin saduissa ja Anderssonin saduissakin. Minkälaista lastenkirjallisuus on nykyisin, mitä arvoja siinä ilmaistaan? Vieläkö tyttökirjojen lumo houkuttaa? Minkälainen kirjallisuus kiinnostaa lukevia poikia? Lastenkirjailija näkökulma työhönsä ja lukijoihinsa on tärkeä. Mitä nykyajan lastenkirjailija haluaa kirjoillaan sanoa: opettaa, huvittaa, tuottaa jännitystä? Mikä on lastenkirjailijan asema nykyisessä kirjallisuuden kentässä?