Järjestäjät, tukijat ja yhteistyökumppanit 2018

Järjestäjät

  • Riveria kesäyliopisto, PL 70, (Tulliportinkatu 3, F-talo), 80101 Joensuu, puh. 0500 452 221, lisbe.svahn@riveria.fi
  • Itä-Suomen yliopisto, PL 111, 80101 Joensuu
  • Asiantuntijatyöryhmä

Tukijat

  • Taiteen edistämiskeskus
  • Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö
  • WSOY:n kirjallisuussäätiö
  • Otavan kirjasäätiö
  • Joensuun kaupunki
  • Suomen tietokirjailijat

Yhteistyökumppanit:

  • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
  • Ukri ry

Esiintyjät 2018

Päivi Heikkilä-Halttunen, FT, dosentti, on lasten- ja nuortenkirjallisuuden vapaa tutkija, kriitikko, tietokirjailija ja kouluttaja. Lastenkirjallisuuden ja -kulttuurin monitoimija vuodesta 1986.

Juha Hurme on teatteriohjaaja ja palkittu kirjailija. Hän on koulutukseltaan biologi. Kirjailijana Hurme on julkaissut viisi romaania, joista ensimmäinen Volvo Amazon julkaistiin vuonna 2007 ja toistaiseksi viimeisin Finlandia-palkinnon saanut teos Niemi vuonna 2017. Juha Hurmeen romaaneissa omaelämäkerrallinen aines sekoittuu fiktiiviseen sekä traagisella että hulvattomalla tavalla.

Jukka Itkonen on Varkaudessa syntynyt kirjailija, runoilija, sanoittaja ja muusikko. Itkonen on kirjoittanut runoja ja proosaa sekä lapsille että aikuisille. Hänen tuotantoonsa kuuluu niin ikään teoksia teatterille, oopperalle, radiolle ja televisiolle sekä satoja levytettyjä laulutekstejä. Jukka Itkonen on tehnyt myös suomennoksia.

Jenny Kangasvuo, FT, on kulttuuriantropologi ja kirjailija, joka on sekä tutkimuksessaan että tarinoissaan käsitellyt ruumiillisuuden, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoja. Hänen esikoisromaaninsa Sudenveri ilmestyi vuonna 2012. Kangasvuon novelleja on julkaistu antologioissa ja lehdissä, ja niitä on käännetty neljälle eri kielelle.

Elsi Komu on joensuulainen lausuja ja kirjailija. Hän on Runon ystävät –yhdistyksen perustajajäsen.

Teppo Kulmala, FT, on kriitikko, kirjailija ja toimittaja. Hän on työskennellyt vakituisena kulttuuritoimittajana 70-luvulta 2000-luvulle, tästä pisimmän ajan – 23 vuotta – yhtäjaksoisesti Keskisuomalaisessa, josta jäi kirjailijaksi ja freelanceriksi 2006.   Kulmalalta on ilmestynyt 15 kirjaa

Rosa Liksom on kirjallisuutemme merkittävä uudistaja, joka voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2011. Hän on myös kansainvälisesti menestyneimpiä nykykirjailijoitamme. Everstinna on ”lyhytproosamme äidiksi” sanotun Liksomin neljäs romaani.

Maitolaiturin tytöt on kansanmuusikkojen Mammu Koskelon, Tellu Turkan ja Eve Pietarisen perustama yhtye, joka esittää 50- ja 60-luvun kotimaisia iskusäveliä.

Tero Mustonen, YTT, dosentti, on tutkija ja ammattikalastaja. Hän on yksi YK:n seuraavan ilmastoraportin pääkirjoittajista.

Kimmo Ohtonen on toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja. Ohtonen on tehnyt toimittajan töitä 15 vuoden ajan sekä suomalaisissa että kansainvälisissä medioissa. Suuren yleisön tietoisuuteen hän tuli syksyllä 2012 uidessaan Saimaan halki saimaannorpan puolesta. Viime vuosina Ohtosen näkyvin tv-työ on ollut ihmisen ja luonnon suhdetta tutkiva dokumenttisarja Katoava Pohjola. Ohtosen esikoiskirja Karhu Voimaeläin julkaistiin helmikuussa 2016 ja ensimmäinen kaunokirjallinen teos Ikimaa – soturin tie keväällä 2018.

Taisto Reimaluoto näyttelee, ohjaa, dramatisoi sekä lavastaa. Hän hallitsee myös elokuvatyöskentelyn, kuunnelmien teon ja laulamisen. Reimaluoto on työskennellyt näyttämötaiteen parissa vuodesta 1984.

Wimme Saari on uudenlaisen joikaustekniikan kehittänyt saamelaisartisti. Wimme aloitti trubaduurina kitaran kanssa ja toimi mm. Hedningarna-yhtyeen laulusolistina. Hän löysi sukunsa vanhoja joikunauhoja ja kehitti niistä uuden joikutyylin yhdistämällä joikuun ambient-vaikutteita. Hän on esiintynyt paljon Rinneradion kanssa. Wimme Saari asuu nykyisin Pohjois-Karjalassa.

Nora Schuurman, YTT, dosentti, on kontiolahtelainen tutkija ja kirjailija, jota kiinnostavat erilaiset eläinten ja ihmisten väliset kohtaamiset ja yhdessä elämisen tavat.

Sisko on kauneutta ja kokeellisuutta tavoitteleva popyhtye, josta kukaan ei tiedä vielä mitään. Yhtyeen muodostavat aiemmin mm. kulttiyhtye Eläimessä vaikuttaneet joensuulaiset musiikintekijät Laura Kaljunen ja Timo Torvinen.

Heikki Turunen on Pielisjärvellä syntynyt itseoppinut 26 teosta julkaissut kansantaiteilija, maan toistaiseksi ainoa kirjailija, joka on kirjoittanut kaunokirjallisessa muodossa Suomen maaseudun ja sen kaupungistumisen historian niin, ettei yksikään kriitikko tai lukija ole sitä käsittänyt.

Jussi Viitala on eläintieteilijä ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt dosenttina Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella ja johtanut Konneveden tutkimusasemaa. Viitala on tutkinut eläinten sosiaalista käyttäytymistä ja kirjoittanut aiheesta kolme kirjaa. Hänen teoksensa Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

Ohjelma 2018

Perjantai 14.9.2018 (Itä-Suomen yliopisto, Educa, Tulliportink.1, Joensuu)
Puheenjohtajina dosentti Taina Kinnunen ja yliopistonlehtori Elina Arminen

12.00–12.15  Tapahtuman ja päivän avaus, Taina Kinnunen

12.15–13.00  Puluja, koiria ja supermarsuja – Inhimilliset eläimet kotimaisten lastenkirjojen kestosuosikkeina, FT, dosentti Päivi Heikkilä-Halttunen

13.00–13.45  Muutos ihmisestä eläimeksi – metamorfoosi pohjoisissa myyteissä ja suomalaisessa nykykirjallisuudessa, kulttuuriantropologi, kirjailija Jenny Kangasvuo

13.45–14.30  Eläinlaji ihminen, eläintieteilijä, tietokirjailija Jussi Viitala ​

14.30–15.00  Kahvitauko

15.00–15.45  Ihmiseläin ja toislajiset: kohtaamisia ja kanssakulkemista, YTT, kirjailija Nora Schuurman

15.45–16.30  Puruveden muikku ja Kokemäenjoen toutain, YTT, dosentti Tero Mustonen

16.30–16.40  Päivän päätös, Elina Arminen

19.00–22.00  Runokaraoke, ravintola Sointula, Kirkkokatu 22, järjestäjänä Ukri ry

Lauantai 15.9.2018 (konservatorion sali, Rantakatu 31, Joensuu)
Puheenjohtajina kirjailija Tuula-Liina Varis ja kirjailija Ulla Vaarnamo

12.00–12.15  Päivän avaus, kirjailija Tuula-Liina Varis

12.15–13.00  Suomalaiskansallisen kansankuvaajan asema nykykirjallisuuden kentässä, kirjailija Heikki Turunen

13.00–14.00  Taistelevista metsoista hulluun metsoon – suomalainen luonto maalaustaiteen kultavuosista 2000-luvun digikuviin, toimittaja, kirjailija Kimmo Ohtonen

14.00–14.30  Kahvitauko

14.30–15.15  Eläinoikeudet Pentti Haanpään tuotannossa – evoluutiobiologinen näkökulma, kirjailija Juha Hurme

15.15–16.00  Eläin, kirjailija Jukka Itkonen

16.00–16.30  Oi sukuni suuri: eläimet – Eeva Kilven runoja, lausuja, kirjailija Elsi Komu

16.30  Päivän päätös

21.30–23.00  Jamit Teatteriravintolan terassilla (Rantakatu 20), kansanmusiikkiyhtye Maitolaiturin tytöt ja pop-yhtye Sisko

Sunnuntai 16.9.2018 (konservatorion sali, Rantakatu 31, Joensuu)

12.00  Päivän avaus, Tuula-Liina Varis

12.05 –12.30  Muusikko Wimme Saari esittää omaa musiikkiaan

12.30–13.30   Se on Tavista – runomonologi Henriikka Tavin runoista, näyttelijä Taisto Reimaluoto

13.30–14.00   Kahvitauko

14.00–14.45   Kohtaamisia kulkukoirien ja kissojen kanssa, kirjailija Rosa Liksom

14.45–15.00   Päätössanat, kriitikko, kirjailija Teppo Kulmala

Teeman esittely 2018

Eläin kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa

Joensuun kirjallisuustapahtuma on avoin, keskusteleva yleisötilaisuus, jonka esiintyjiksi kutsutaan suomalaisia tunnettuja ja arvostettuja kirjailijoita sekä tutkijoita. Tapahtumaan liittyy myös oheisohjelmaa, kuten runokaraoke, jamit ja elokuva- tai teatteriesityksiä. Syksyn 2018 tapahtuma on järjestyksessä yhdeksästoista ja teemaksi on valittu ”Eläin”.

Teemasana eläin viittaa laajalti ihmisen luontosuhteeseen, erityisesti ihmisen ja eläimen monimutkaiseen suhteeseen. Kautta ihmiskunnan historian eläimillä ja eläinhahmoilla on ollut niin konkreettinen kuin symbolinen asemansa ihmisen kuvastossa (luola- ja kalliomaalaukset), kertomuksissa (mytologiat, kansansadut, nykykirjallisuus) ja arkitodellisuudessa (villieläimet, hyöty/tuotantoeläimet, lemmikit). Kulttuurinsa tuotteissa ihminen on yhtäältä jäljitellyt eläinmaailmaa käytössä olleilla välineillään ja teknologioillaan, toisaalta projisoinut omaa eläinmyyttään eläinfiguureihin, hakenut näin yhteyttä tai tehnyt eroa omaan animaalisuuteensa.

Viime aikoina ihmisen luontosuhteen monimutkaistuessa niin järkisyille perustuva kuin tunneperäinen suhde eläimiin on tullut kasvavassa määrin niin taiteilijoiden, kirjailijoiden kuin eri tieteiden edustajien mielenkiinnon kohteeksi. Sellaiset kysymykset nousevat yhä uudelleen esiin kuin Tunteeko eläin? Ajatteleeko eläin? Viestiikö eläin? tai Mikä on ihmisen oikeus kasvattaa eläviä luontokappaleita omaksi ravinnokseen? tai Mikä on ihmisen oikeus käyttää eläimiä työjuhtinaan, seuraeläiminään tai pukea puudelit balettihameeseen? Mitä suhteemme eläimiin ilmentää meistä ihmisistä eläimenä?

Esiintyjät 2017

Kai Häggman on Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hänet tunnetaan lukuisista kirja- ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Uusin on Suomen Kirjailijaliiton historia Kivelle perustettu, joka ilmestyy Aleksis Kiven päivänä 2017. Häggman on kirjoittanut myös Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. 

Virpi Hämeen-Anttila on kirjoittanut 16 romaania, nuortenkirjoja, tietokirjoja, novelleja ja runoja. Hämeen-Anttila on saanut Vuoden tieteentekijän palkinnon vuonna 2003 ja yhdessä miehensä kanssa Eino Leino -palkinnon vuonna 2002.

Simo Hämäläinen on Helsingissä opiskellut Lieksan kasvatti, entinen toimittaja, entinen yliopiston opettaja ja toivottavasti vielä nykyinenkin kirjailija. 

Sam Inkinen, TaT, on media- ja tulevaisuudentutkija, kirjailija, kuraattori, taiteilija ja semiootikko, jonka erityisenä intohimona ovat nykyajan ilmiöt, kulttuurihistoria sekä tulevaisuuksien hahmottaminen. Inkinen on kirjoittanut ja toimittanut yksin ja kollegojensa kanssa kymmeniä tieteellisiä ja populaareja teoksia 

Seppo Knuuttila, FTon toiminut perinteentutkimuksen professorina Joensuun ja Itä-Suomen yliopistossa vuosina 1997 – 2012. 

Kukku Melkas, FT, dosentti, toimii kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtorina historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella Turun yliopistossa.

Juhani Meriläinen oli Joensuun kaupunginjohtajana vuosina 1995–2010. Vuoden 2009 lopulla tasavallan presidentti myönsi Meriläiselle kaupunkineuvoksen arvonimen.

Hanneriina Moisseinen on kuvataiteilijataustainen sarjakuvataiteilija ja taiteen maisteri. Hänet on palkittu Sarjakuvataiteen valtionpalkinnolla vuonna 2016. Moisseisen teoksia on ollut esillä yli viidessätoista eri maassa. Hän on julkaissut tähän mennessä neljä sarjakuvakirjaa, joista uusin on Kannas (2016). 

Hannu Mäkelä on kirjoittanut kirjoja vuodesta 1965, nyt jo yli viisikymmentä vuotta. Kaikkiaan kirjoja on jo yli 130 ja muita kuten näytelmiä ja kuunnelmia, toimituksia on sitten niin että määrä ylittää kahdensadan. Karl Marxilla oli lause määrän muuttumisesta laaduksi; siitä en tiedä, mutta parhaani yritän. Tänä vuonna minulta ilmestyy kaksi teosta Kadonneen muistikirjan runot (Palladium) sekä lastenkirja Voimalla seitsemän pöllön(Tammi).

Hannu Salmi, FT, on kulttuurihistorian professori Turun yliopistossa. Hänet tunnetaan laaja-alaisena historioitsijana, joka on erikoistunut 1800-luvun kulttuurihistoriaan sekä audiovisuaalisen kulttuurin historiaan.

Matti Salminen, YTM, on Lahdessa syntynyt tietokirjailija. Salmiselta on ilmestynyt viisi tietokirjaa, joista viimeisin on Toisinajattelijoiden Suomi (Into 2016). Aikaisemmin hän on kirjoittanut mm. elämäkerrat Yrjö Kallisesta ja Pentti Haanpäästä. Tällä hetkellä hän valmistelee elämäkerrallista teosta Erno Paasilinnasta.

Suljetuilla porteilla: Intensiivisessä musiikkiesityksessä kuullaan laulaja-lauluntekijä Tomi Pulkkisen uusia sävellyksiä Volter Kilven teksteihin, tyylilajina romanttinen folk-soul. Lumoavaa tunnelmaa luovat pitkän linjan viulutaiteilija Arto Nybom sekä monipuolinen perkussionisti Joel Jaakkola. 

Vanikan palat -monologi: Toimittaja Anne Välinoro, teatteriohjaaja Jyrki Tamminen ja näyttelijä Mika Eerola muodostavat tamperelaisen vapaan teatteriryhmän, joka on tarttunut Väisäsen omaelämäkerralliseen romaaniin Vanikan palat.

Antti Ylikiiskilä on Itä-Suomen yliopiston ruotsin kielen professori, Asuu Falunissa ja tutkinut Suomi-kuvaa Ruotsissa. Hän on syntynyt Ruotsissa suomalaisista vanhemmista.

Ohjelma 2017

Perjantai 15.9.2017 (Itä-Suomen yliopisto, Educa, Tulliportink. 1, Joensuu)
Puheenjohtajat: professori Risto Turunen ja dosentti Taina Kinnunen

12.00–12.15  Tapahtuman ja päivän avaus, professori Risto Turunen

12.15–13.00  Nykyaikoja ja tulevaisuuksia etsimässä, tutkija-kirjailija, tohtori Sam Inkinen

13.00–13.45  Sadan vuoden yhtenäisyys – millaiset säikeet ovat pitäneet Suomen kokemista  koossa, professori emeritus Seppo Knuuttila

13.45–14.30  Suomi-kuva Ruotsissa, professori Antti Yli-Kiiskilä

14.30–15.00  Kahvitauko

15.00–15.45  Kansallisen katveesta, dosentti Kukku Melkas

15.45–16.30  24 Suomea sekunnissa – kotimaa valkokankaalla, akatemiaprofessori Hannu Salmi

16.30–16.45  Päivän päätös, dosentti Taina Kinnunen

19.00              Runokaraoke: Suomalaisia runoja, ravintola Sointula, Kirkkokatu 22, järjestäjänä Ukri ry

Lauantai 16.9.2017 (konservatorion sali, Rantakatu 31, Joensuu)
Puheenjohtajat: kirjailija Tuula-Liina Varis ja kirjasto- ja kulttuurijohtaja Rebekka Pilppula

12.00–12.15  Päivän avaus, kirjailija Tuula-Liina Varis

12.15–13.00  Runoudesta proosaan, kirjailija Hannu Mäkelä

13.00–13.45  100-vuotias Suomi ja toisinajattelijat, kirjailija Matti Salminen

13.45–14.30  Kahvitauko

14.30–15.15  Vihan ja väkivallan perintö: itsenäisen Suomen alkuvuodet dekkarin muotoon kirjoitettuina, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila

15.15–16.00  Kivestä Kettuun. Kirjailijan asema suomalaisessa yhteiskunnassa viimeisen 150 vuoden aikana, historian dosentti Kai Häggman

16.00–16.45  Kenen historia? – Lehmät sodassa ja sarjakuvassa,                  sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen

16.45               Päivän päätös, Rebekka Pilppula

21.30               Yhteislauluilta: Suomalaisia lauluja, Teatteriravintolan terassi, Rantakatu 20. Ohjelmassa  kansalauluja, iskelmiä ym., laulattajina muusikot Ilja Teppo ja Timoi Munne

Sunnuntai 17.9.2017 (konservatorion sali, Rantakatu 31, Joensuu)
Puheenjohtaja: kirjailija Tuula-Liina Varis

12.00–12.10  Päivän avaus, Tuula-Liina Varis

12.10–12.30  Sata unelmaa, kirjailija Esko-Pekka Tiitinen ja muusikko Ali Saleem

12.30–13.00  Onneksi olkoon isänmaa – mitäpä mielessä säästyneen pojalla, kirjailijaSimo Hämäläinen

13.00–13.30  Suljetuilla porteilla – uusia lauluja Volter Kilven teksteihin,
laulaja- lauluntekijä Tomi Pulkkinen & Trio Elävät todisteet

13.30–14.00  Kahvitauko

14.00–14.45  Vanikan palat,  Hannu Väisäsen romaanin pohjalta dramatisoitu monologi,  näyttelijä Mika Eerola

14.45–15.00  Päätössanat, kaupunkineuvos Juhani Meriläinen

Teeman esittely 2017

Syksyn 2017 tapahtuma on järjestyksessä kahdeksastoista ja teemaksi on valittu ”Sata”. Teemasana assosioituu sata vuotiaan Suomen tasavallan merkkivuoteen, ja teemaa kartoitetaan sekä tieteen että taiteen näkökulmista kolmen päivän mittaisessa tapahtumassa.

Asiantuntija-alustajia kutsutaan tieteiden ja taiteiden piiristä yhteensä noin kymmenen. Tapahtumassa otetaan huomioon myös se, että Suomen Kirjailijaliitto täyttää 120 vuotta tänä vuonna, jolloin ilmestyy myös professori Kai Häggmanin kirjoittama liiton historia. Päivien aikana luodaan katsaus koko itsenäisyyden aikaan ja osin sitä edeltäneeseenkin aikaan, yhteiskuntakehitykseen, politiikkaan, kulttuurielämään ja taiteisiin, vaikuttajapersooniin ja henkiseen ilmapiiriin eri aikakausina.

Esiintyjät 2016

Kai Ekholm, professori, on toiminut Kansalliskirjaston johtajana vuodesta 2001 ja ollut mukana kymmenissä teoksissa. Hän on itse kirjoittanut kaksi kirjaa, joita hän kutsuu sosiaalisiksi rikosromaaneiksi: Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava ja Tähtisilmä. Ekholm kirjoitti Jukka Parkkisen kanssa teoksen Pidättekö dekkareista ja oli Orivedellä perustamassa 1984 Suomen dekkariseuraa.

Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija ja elokuvantekijä, jonka teoksia on käännetty yli kymmenelle kielelle. Hirvosen uusin romaani Kun aika loppuu ilmestyi keväällä 2015.

Jukka Kemppinen on suomalainen professori, dosentti, filosofian tohtori, varatuomari, kirjailija ja suomentaja. Hän on kirjoittanut kuusi runokirjaa, esseitä, artikkeleita, tietokirjoja, romaanin, arvosteluja etenkin kirjallisuudesta ja musiikista sekä kolumneja. Hän on kääntänyt runsaasti kirjallisuutta kymmenestä eri kielestä ja tehnyt radio-ohjelmia. Kemppisen blogi kerää päivittäin yli tuhat lukijaa

Ville Kivimäki, FT, toimii tutkijatohtorina yhteiskunnan historian huippuyksikössä Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä sodanjälkeistä aikaa Suomessa. Kivimäen kirja Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 sai vuoden 2013 Tieto-Finlandia ja Vuoden historiateos -palkinnot. Hän valmistui filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2002.

Satu Lidman on historioitsija ja väkivaltatutkija. Hän on kiinnostunut sukupuolen ja vallan jännitteistä. Hänen tutkimusaiheitaan ovat erityisesti lähisuhdeväkivaltaan liittyvät asenteet sekä kulttuuriset ja oikeudelliset rakenteet, joiden pitkä historia vaikuttaa myös nykypäivässä. Lidmanin viimeisin kirja on Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia.

Marja-Leena Mikkola on kirjoittanut novelleja, romaaneja, dokumentteja, lastenkirjallisuutta, laululyriikkaa, elokuva- ja tv-käsikirjoituksia, suomentanut englannin- ja venäjänkielistä runoutta sekä englannin- ja italiankielistä proosa- ja näytelmäkirjallisuutta ynnä julkaissut arvosteluja, esseitä ja reportaaseja vuosikymmeniä kestäneen kirjailijantyöni aikana.

Harri Nykänen on suomalainen rikoskirjailija, kustantaja ja toimittaja, jonka kirjojen hahmoista tunnetuin on Raid. Hän työskenteli 20 vuotta rikostoimittajana Helsingin Sanomissa ja erosi lehdestä vuonna 2001 Matti Ahde -kohun seurauksena. Nykänen on kirjoittanut kolmisenkymmentä kirjaa, joista suurin osa on rikosromaaneja sekä muun muassa rikostoimittaja-ajasta kertovat muistelmat nimeltä Likainen Harri. Hän on CrimeTime kirjailijaosuuskunnan perustajajäsen ja Pulitzer Oy:n toinen omistaja.

Voitto Ruohonen,  FT, YTM , on sosiologisen kirjallisuudentutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja sanomalehti Iitinseudun päätoimittaja. Hän on julkaissut teoksia ja artikkeleita kirjallisuuden-, kulttuurin- ja viestinnän tutkimuksen aloilta ja syventynyt erityisesti rikoskirjallisuuteen. Ruohosen uusin julkaisu on tänä vuonna ilmestynyt, yhdessä Paula Arvaksen kanssa kirjoitettu 400-sivuinen rikoskirjallisuuden kehitystä tarkasteleva Alussa oli murha. Johtolankoja rikoskirjallisuuteen -teos.

Taisto Reimaluoto näyttelee, ohjaa, dramatisoi sekä lavastaa. Hän hallitsee myös elokuvatyöskentelyn, kuunnelmien teon ja laulamisen. Reimaluoto on työskennellyt näyttämötaiteen parissa vuodesta 1984.

Antu Sorainen on akatemiatutkija ja dosentti Helsingin yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppiaineessa ja erikoistunut tarkastelemaan queer-elämää Suomessa rikosoikeuden kautta. Hänen väitöskirjansa Uskonsisaria ja talontyttäriäpureutui vaiettuun suomalaiseen rikoshistoriaan eli lesbo-oikeudenkäynteihin sotien jälkeisessä Itä-Suomessa. Sorainen on tutkinut myös rikoslain seksuaalikäsityksiä, siveellisyyden historiaa, pedofiilin politiikkaa ja perintöjärjestelyjä seksuaalisesti marginalisoiduissa ryhmissä.

Hannu Vuorio, HuK, opiskeli 1960-luvun alussa kirjallisuutta, taidehistoriaa, suomenkieltä ja sosiologiaa Helsingin yliopistossa. Hän toimi 1960-luvulla toimittajana ja kirjallisuuskriitikkona, kirjoitti runoja antologioihin ja käsikirjoituksia radio- ja tv-teattereille. Vuorio siirtyi 1960-luvun lopulla kahdeksi vuosikymmeneksi työväenliikkeen järjestötehtäviin, mutta alkoi kirjoittaa taas 1990-luvun alussa. Hän on julkaissut kaksi romaania ja 10 dekkaria. Vuorion aihepiiriin ovat kuuluneet huumeet, prostituutio, rasismi ja äärioikeistolaisuus.